Erityiseksi määritellyn lapsen vaikuttajuuden toteutumisen mahdollistava hoitotyö: Lasten kuntoutushoitotyön dialoginen malli

Pdf-versio väitöskirjastani
Vapaasti luettavissa täällä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9627-8

Painettu versio
Tilattavissa täältä: https://forms.gle/kH5ZGbMoxzhNTsT5A

Väitöstilaisuus
22.3.2024 klo 12 Turussa ja verkossa. Lue lisää väitöstiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-hoitotiede-ttm-johanna-kaitsalmi

Väitöstilaisuuden tallenne:
https://echo360.org.uk/section/603a8b43-3fb3-4890-b18c-f595d6925ae2/public (kopioi linkki selaimeen).

Turun yliopiston mediatiedote
Myös puhumattoman lapsen näkökulma voidaan huomioida kuntoutuksessa
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/myos-puhumattoman-lapsen-nakokulma-voidaan-huomioida-kuntoutuksessa-vaitos-ttm

Blogikirjoituksia väitöskirjastani
Väitöskirjani lapsen näkökulmasta 15.2.2024 Lapsinäkökulma-blogi
Väitöskirjani hoitotyön näkökulmasta (Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä) 5.3.2024 Terveyttä tieteestä-blogi

Somepostauksia väitöstilaisuudesta
Hoitotieteen laitos Instagramissa
Miina Savolainen Instagramissa
Laura Ortju LinkedInissä
Satu Vasenius LinkedInissä
Jonna Maier LinkedInissä
Dinah Arifulla LinkedInissä
Kati Honkanen LinkedInissä
Heli Niemi LinkedInissä
Johanna Kero LinkedInissä
Ilona Fageström LinkedInissä

Väitöstiedotteessa julkaistu tiivistelmä väitöskirjasta:

Lastenneurologinen kuntoutus ja sen tutkiminen on pitkään perustunut vahvasti ammattilaisten tietoon lasten tyypillisestä kehityksestä eikä ajatukseen jokaisen lapsen omannäköisestä elämästä. Lapsen näkökulmaa kuntoutukseen on saatettu selvittää vain lapsen vanhemmilta, vaikka heidän näkökulmansa voi olla aivan erilainen kuin lapsella. Jokaisella lapsella on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi kaikissa omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Tutkimuksessani selvitin keinoja, joiden avulla lapsen näkökulma voidaan huomioida hänen kuntoutuksessaan myös silloin, kun hän ei viesti puhumalla. Yhdistin tutkimuksessa hoitotieteen, vammaistutkimuksen ja lapsuudentutkimuksen lähestymistapoja.

Kehitin tutkimuksessani lasten kuntoutushoitotyön dialogisen mallin, jonka avulla lastenneurologialla työskentelevät hoitajat voivat kehittää toimintaansa ja työryhmänsä toimintaa. Mallissa kuvataan, millaiset ammattilaisten toimintaa ohjaavat ihmis-, vammaisuus-, hoitotyö- ja kuntoutuskäsitykset mahdollistavat lapsen vaikuttajuuden toteutumisen. Käytännön työssä keskeistä on ensinnäkin lapsen kunnioittaminen eli lapsen pitäminen oman elämänsä ja kuntoutuksensa päähenkilönä. Toiseksi keskeistä on lapsen kohtaaminen dialogisesti siten, että ammattilainen antaa lapsen viestinnän vaikuttaa omaan viestintäänsä. Kolmas keskeinen keino on kehittää lapsen vaikuttajuutta tukevia rakenteita ja toimintakulttuureja eli vahvistaa käytäntöjen lapsinäkökulmaisuutta ja tukea myös lasten keskinäisiä suhteita.

Tutkimuksessa kehittämäni mallin käyttäminen mahdollistaa sen, että lapsen oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä voi toteutua, mikä on itseisarvo sellaisenaan. Oikeuden toteutuminen saattaa kuitenkin myös lisätä lapsen hyvinvointia monella tavalla, muun muassa mahdollistamalla omannäköisen elämän ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Mallin käyttäminen voi hyödyttää myös ammattilaisia, sillä aikuiset voivat oppia lapsilta paljon muun muassa ilosta ja läsnäolosta.